Vanha laulu sanailee siirtötyöläisestä. Miten juna kuljettaa hiljaista miestä, mukana laukku, ei paljon muuta. Parakin luona patjaa kantaa, ei paljoa puhu.
Piti olla menneen talven kaikuja, sen, hyvin toimeentulevalle valkoiselle länkkärille. Muistahan ei sovi tässä kohtaa puhua: se on arkea edelleen, monelle. Viimeksi kun tarkistin, sitä tosin nimitettiin Kiina-ilmiöksi.
Kiinasta viis, onhan meillä Nokia. Eikä Nokia mene Kiinaan, se menee Romaniaan. Me pysytään Euroopassa, hei. Laitetaan väki Saksasta kilometritehtaalle - ja kun ne ei sitten siitä diggailekaan, sanotaan boikotin pelossa että eihän teiltä työpaikkoja viedä, kyllä ne on tarjolla edelleen - jos muutatte Romaniaan niiden perässä.
Karavaanikapitalismi in action. Sijoittajan märkä uni: ei enää muuteta halvan työn perässä maasta toiseen pelkkiä köyhiä polakkeja, Baltian maiden asukkeja tai siirtolaisten hylkytavaraa, vaan vaihteeksi myös niitä hyvinvoivia valkonaamoja? Kiinailmiö in action: ei muuteta halpatyön perässä pelkkiä vinosilmiä, vaan pistetään koko (sopivan vähätuloinen) Eurooppa liikekannalle?
