Ei saa olla väärää mieltä; jos se ei istu oikeaksi päätettyyn, se on tunnepohjaista argumentointia, ei perusteltu mielipide.
Ei saa olla suorin sanoin: pitää olla verhotusti. Suorin sanoin ei sovi puhua, antaa asioille niiden oikeita nimiä. Ei sovi sanoa mitä on mieltä, tulee sanoa olevansa "kriittinen".
Ei saa olla väärää mieltä: jos olet, syyllistyt hyysäämisen syntiin ja julistat fatwan ainoaksi oikeaksi mielipiteeksi havaittua kohtaan. Kun omalla nimelläsi perustellut argumenttisi ilmaiset, löydät pian itsesi H-alkuisten foorumeiden, sisukkaiden isämmaan puollustajien listoilta ja muista vaihtelevista ketjutusten kokoelmista - jossa väärän mielipiteesi ansiosta anonymiteetin ja nimimerkkien takaa ainoaa oikeaa totuuttaan julistavat vaativat väärän mielipiteen ilmaisseille tappoja, pahoinpitelyitä, seksuaaliväkivaltaa ja vaativat sellaista yhden mielipiteen politiikkaa, joka saanee Stalinin myhäilemään pilvensä reunalta; ei mennyt oppi hukkaan, hyvin ovat omaksuneet, moisen, nimiinsä.
Eikä silläkään; muutama militantin islamin tulkintaan kääntynyt mullah tai taleban -taistelijakin tavoittanee H-väen foorumiargumentoinnista runsaasti tuttua tematiikkaa.
Kauniin talvipäivän kunniaksi omistankin kaikille teille, oman ainoan ja oikean totuutenne sokaisemille silmälappusotureille ja muita fanatismin muottiinne meitä pakottaville L. Onervan sanat pyöreän sadan vuoden takaa:
Resitatiivi 1:
"Ei onnea luotu minulle,
se luotiin muita vasten,
se luotiin perhojen iloita
ja leikkiä nukkelasten!
Jos en sitä itse ma särkisikään,
sen särkevät multa toiset:
nuo sääntöjen säveät seuraajat,
nuo homeisten lakien loiset,
joiden järki on jäykkä ja pimeä
ja tunne kuin tahkottu kivi,
mielipitehet museon hyllyltä
ja sielu kuin kirjan rivi,
joiden silmät on kierot ja karvahat
sitä kaikkea kaunista kohti,
joka lainakaapuja halveksii
ja omilla liikkua tohtii.
Te luulette, että mun henkeni
valeviisauteenne viihtyy:
mitä enemmän minua kiusaatte,
sitä enemmän mieleni kiihtyy.
Te luulette, että mun henkeni
veriottelussamme taipuu:
mitä enemmän minua sorratte,
sitä enemmän valtanne vaipuu.
Näennäisesti kenties taipua voin
yli voimien käypään valtaan,
mut kahleissakin minä säilytän
oman henkeni uhrialtaan;
ja jos ette elää salli mun,
niin tappakaa minut vainen:
minä olen vankina vaarallinen
ja kelvoton alamainen!"
