Lyhyen kaavan anarkistinootti

I'm a better anarchist than you


I don't drive a car
'cause they run on gas /
But if I did
it'd run on biomass /
I ride a bike
or sometimes a skateboard /
So fuck off all you drivers
and your yuppie hordes /
Sitting all day
in the traffic queues /
I'm a better anarchist than you

I don't eat meat
I just live on moldy chives /
or the donuts that I found
in last week's dumpster dives /
Look at you people in that restaurant
I think you are so sad /
When you coulda been eating bagels
like the ones that I just had /
I think it is a shame
all the bourgeois things you do /
I'm a better anarchist than you

I don't wear leather
and I like my clothes in black /
And I made a really cool hammock
from a moldy coffee sack /
I like to hop on freight trains
I think that is so cool /
It's so much funnier doing this
than being stuck in school /
I can't believe you're wearing
those brand new shiny shoes /
I'm a better anarchist than you

I don't have sex
and there will be no sequel /
Because heterosexual relationships
are inherently unequal /
I'll just keep moshing
to Rancid and the Clash /
Until there are no differences
in gender, race or class /
All you brainwashed breeders
you just haven't got a clue /
I'm a better anarchist than you

I am not a pacifist
I like throwing bricks /
And when the cops have caught me
and i've taken a few licks /
I always feel lucky
if I get a bloody nose /
'cause I feel so militant
and everybody knows /
By the time
the riot is all through /
I'm a better anarchist than you

I don't believe in leaders
I think consensus is the key /
I don't believe in stupid notions
like representative democracy /
Whether or not it works
I know it is the case /
That only direct action
can save the human race /
So when I see you in your voting booths
then I know it's true /
I'm a better anarchist than you

Heilaa helluntaina

Itsereflektoijan kuolinvuodekysymys

Kuva-arkistojen vanha otos ja muutama kysymyksenasettelullinen heitto sunnuntaimatinean palanpainikkeeksi.

* Elitkó elämäsi itsellesi - vai niille muille?
Itsekkyydestá sakottaa karman seuraava kierto, mutta rehellisyyttá edustaa aiheellinen peiliinkatsomispohjainen arvio siitá, tekeekó valintansa arvojensa vai ulkopuolisten odotusten perusteella - tai sortaako elinkaarensa kompromisseihin, joissa silkkaa pelokkuuttaan asettaa itsensá lapsipuolen asemaan pedatessaan láhipiirilleen vaihtoehtoja, joita ajattelee ja punnitsee náiden mukavina pitáván. Rehellinen itsereflektio on kivuliasta hommaa. Siksi tássá multiversumissa tuotetaankin luvuttomia hyllymetrejá itsetutkiskeluun kannustavaa helppoheikkikirjallisuutta ja webbimaailman gurukursseja: on helpompi ulkoistaa vastuu itsestá ja keskittyá tehtávákirjan táyttámiseen sen sijaan, ettá kasvattaisi alleen kaksi jalkaa. Ihmisyyden perusparadoksi?

Itseen kohdistettu epárehellisyys on pelkuruuksista suurinta. Muutamat purkavat sen materian haalintaan. Osa ihmisiin, joita materian lailla káyttáá. Toiset hokevat mantran lailla tyytyváisyyttáán vallitseviin olosuhteisiin. En miná tátá koskaan halunnut, mutta onhan támá nyt taloudellisesti fiksu ratkaisu ja kun on námá lapsetkin.


* Kunpa olisin tehnyt muutakin kuin duunia

Materia tai esimiestyón kurssi; kun káytát sitá váárin, on sen funktio tyhján tyhjáná táytteená melko sama. Been there, done that, bought the T-shirt, didn't wear it: klisheitá en jaksa heitellá, mutta loppuunpalamisen alhot kontattuaan ja kalenteriuskovaisten seurakunnan intomielisimpien jásenten ajan ja arvon kaarta katsasteltuaan katsoo muutamia seikkoja toisin. Taas kerran. Epátuottavuus on suhteellinen mááre.


* Olisinpa ilmaissut itseni, tunnustanut tunteeni ja sanonut sanani silloin, kun niiden hetki syntyá oli

Miten moni játtáákáán sanomatta, ilmaisematta tuntonsa pysytellákseen keskinkertaisessa rauhassa ympáristónsá kanssa. Ja voi katkeruutta, melkankoliaa ja pimeitá tuntoja, kun pehmeánsoljuvan mukavuuden sijaan tuloksenaan hiljaisuus tuottaakin ainoastaan asettumisen keskinkertaisen olemassaolon kenkálaatikkoon, olomuotoon, jossa ihminen ei koskaan kehity siksi mihin hánen todellinen kapasiteettinsa riittáisi. Kysyá sopii, millaisin luvuin lánsimaissa niin yleinen henkinen pahoinvointi erilaisin oireyhtymin juontaa juurensa náiltá alkuláhteiltá.


* Mihin kadotin kaikki ihmiseni

Tiedátkó, ensi kuussa olis aikaa. Keskiviikkona mulla olis kaks tuntia, tossa viimesen palaverin ja akvarellikerhon válissá.

Miká kullekin eniten painaa: status, menestyvá talous - vai henkiló, jolle kasvosi olivat tutut jo ennen juonteiden piirtymistá.


* Kun olisi sallinut itsensá tuntea onnea.

Hipihtává lausahdus, mutta avataan jatkoselitteelle.

Tilaa voidaan kutsua usein nimityksin. Useimmat niistá minulle vieraita, tunnustan; tyóváenaate ei tunne tyóntekiján oikeuksia eiká suutari pue lapselleen kenkiá. Ulkopuolinen tarkkailija tekee silti havaintonsa:

suurimmaksi kroonisten negaatioiden tuottajaksi kisassa náyttáá selviáván valinta toimia omia haluja, haasteita ja tarpeita vastaan - uskalluksen puutteesta. Itsensá haastamisen, uusien mahdollisuuksien ja uskaltamisen sijaan pitáydytáán vanhassa. Kierretáán vanhojen tapojen ja rakenteiden kehássá. Kerrotaan itselle, ettá voisi támá huonomminkin olla.

Voisi toki.

Ja paremminkin.

Vaan uskallatko yrittáá?

Tutun ja totutun suhteellinen mukavuus ja váitetty turva on, páiván páátteeksi, kylmá alttari itsensá kuolettaa. Muutoksen pelko pitáá kiinni teeskentelyssá, saa suupielet vuotamaan valeita tyytyváisyydestá. Muille, toki. Mutta ennen kaikkea omalle itselle. Sisimmálle.

"Ole se muutos, jonka haluat náhdá."

Vaan kuka mitáán muuttaa, maailman kohtaa ja haastaa, jos omaa itseáánkáán ei arvaa?

Lyhyt populaarikulttuuriotos hallitusneuvotteluihin

Elámme mielenkiintoisia aikoja, tri Livingstone. Otetaanpa anaalintiukan Sáátytaloanalyysin sijaan aiheeseen keventává populaarikulttuurinen otanta. Jos emme muusta syystá, niin kukaties todentaaksemme ihmisolentojen perimmáistá taipumusta taittaa vakavimmatkin seikat - tai oikeaa terminologiaa káyttááksemme, juuri ne vakavimmat seikat - soveliaaksi sirkukseksi, jonka viihteellisyydessá unohtaa paitsi vakavammat pohjavirtaukset, myós se, miten politiikkaa tehdessá olisi toisinaan syytá muodostaa mielipide ja pitáytyá siiná.

Edes muodon vuoksi.

"Me ennen kimpassa kuljettiin /
mutta sinä pääsit parempaan kyytiin /
Sinä lähdit ja unohdit minut kokonaan /
Multa ovet rautaiset suljettiin /
sinä sekosit johonkin lyytiin /
Nyt sä minua herjaat ja sinut uudet /
kaverit mua pitää pilkkanaan /

Jyrki, Anni tássá. Edelliset neljá vuotta on menny ihan kivasti. Me kannatettiin sitä yliopistouudistusta ja vastustettiin sitá opintotuen indeksiin sitomista ja puollettiin Lex Nokiaa ja oltiin sitá mieltá, ettá se alle kaksviitosten minitoimeentulon pudottaminen 40% on ihan ok juttu. Miten sá nyt voit káántáá sun katsees siihen verkkosukkaleidiin, vaikka se sanoo ettá verotuspohjan pitáis olla ennemmin progressiivinen kun tasaveromallia? Meille riittáá, jos saadaan taas ryhmávapaasti játtáytyá pois niistá áánestyksistá, joita meidán ois váhán hankala perustella meidán kenttaváelle. Mut se on vaan stilistiikkaa. Soittele kun ehdit, hei.

Jyrki Jyrki, älä tyrki /
Jyrki tee joskus miehen työ /
Jyrki Jyrki; älä sanojasi syö

Jyrki, Jutta tássá. tánhán piti olla tán Portugalin jálkeen ihan selvá juttu. Mitá sá nyt rupeet hankaamaan parista veroteknisestá yksityiskohdasta, kun me jo suostuttiin váhán rukkaamaan náitá esityksiá siitá vakausmekanismista?


"Sitten minäkin rupesin rokkaamaan /
sitä sinä et huomannut lainkaan /
Sinä diggailit muita ja minua et ollenkaan /
Kun en suostunut sinulle pokkaamaan /
minkä kirouksen niskaani sainkaan /
Mulle selvis, on Elvis sun suosikki /
ja kaverisi mua pitää pilkkanaan /

Jyrki, Mari tássá. Sun verolinjaukset meni váhán hankaliksi. Saattaisit muuten taas tarvita pienta backupia. Soittele, kun ehdit.


"Jyrki-Boy, Jyrki-Boy /
Tyylis sun, vain uppoo mun pikkusiskoon"


Jyrki, Osmo tássá. Mitá má sanoin siitá, ettei akkojen kanssa pidä ruveta leikkimáán. Má tiedán námá sinivihreát jutut, vaikka auta armias, jos joku ulkopuolinen menee ja sanoo sen ááneen.. Soittele, jos pari vinkkiá kelpaa.


Sun kanssan pääse mä diskoon en /
etkä vie mua San Franciscoon /
Mulle selvis, on Elvis sun suosikki /
ja kaverisi mua pitää pilkkanaan /


Jyrki, Timo tässä. Má luulin, ettá meillá oli ihan hyvä svengi jos vaan saadaan pitáá toi Jussi tossa huutamassa, lippalakit meloneilla ja saadaan se neekeriministerin paikka.


Jyrki Jyrki, älä tyrki /
Jyrki tee joskus miehen työ /
Jyrki Jyrki; älä sanojasi syö

EK siellá, Sitra táállá. Se on kova puserrus, jos tállá palapelilla meinaat ne pitáá tyytyváisiná.