Joulukortteja pimeään: sesonkitaikaa maanollakohdassa

Poistakaa varmistin - vittuiluvuorossa hipsterit

Olen tasapuolinen kansalainen. Tasa-arvon asialla. Ihmisiä kaikki tyynni.

Asetetaanpa, tasapuolisuuden nimissä, meemikettuvuoroon uusnatsien, junttien ja anarkistien jälkeen nuo uusmedian tv-pöllölasitallaajat ja kaulahuiviwannabeet.


Being a Dickhead's Cool


Got on the train from Cambridgeshire
Moved down to an East London flat /
Got a moustache and a low cut vest
Some purple leggings and a sailor tat (twat) /
Just one gear on my fixie bike
Got a +1 here for my gig tonight /
I play synth...
...We all play synth!

20-20 vision, just a pair of empty frames
Dressing like a nerd although I never got the grades (fail) /
I remember when the kids at school would call me names (tramp balls)
Now we're taking over their estates!
Woo-oo-oooo!

I love my live as a dickhead!
All my friends are dickheads too (two)
Come with me let's be dickheads (Haven't you heard?)
Being a dickhead's cool-cool-cooo-oo-oool!

Polaroid app on my iPhone /
Taking pictures on London Fields
Up on the blog so everyone knows
We're having NEW AGE FUN with a VINTAGE FEEL! /
Coolest kids in a warehouse rave
Exclusive list, look there's my name /
I got in...
... You couldn't get in (na na na naa naaaa)

Never bought a pack of fags
I only roll my own /
Plugging in my laptop at the Starbucks down the road
Say I work in media, I'm really on the dole /
I'm the coolest guy you'll ever know!
Woo-oo-oooo!

I love my live as a dickhead...

Loafers with no socks
Electropop meets southern hip-hop /
Indeterminate sexual preference
Something retro on my necklace

"Basically I'm a part-time blogger and I design my own jewellery line. It's like a mix of religious iconography, kind of with a Save By The Bell vibe"

"I organise a vegan crunk night"

"Er, yeah, I'm, err, currently writing my own magazine and it's all about my balls"

Heilaa helluntaina

Työväenluokan politiikkapalapeli

Timo Soini lupaa "työväenpuolueen ilman sosialismia".

Se mitä tekemistä sosialismilla on vasemmistopolitiikan suhteen maassa, joka todistettavasti on - ainakin kalenterin sivuilla - liikkunut 70 -luvulta jo muutamia vuosikymmeniä vapaavalintaiseen suuntaan, jää hämäräksi. Mutta niin se Soini yhtä kaikki lupaa.

Olkoonkin sitten - se työväenpuolueisuus, siis - miten pahassa ristiriidassa tahansa Perussuomalaisten esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa vetämän Kokoomuksen apupuolue -linjan kanssa.

Paavo Arhinmäki taas vastaa vetoon tarjoamalla "työväenpuolueen ilman rasismia".

Tässä ollaan jo lähempänä arkirealismia - vaikka puolen internetin bloginrustaajat epäilemättä heräävätkin huutamaan, että se on populismia, ei rasismia, ja populismi on oikein jees.

Isänmaallisuus ilman rasismia saattaisi jo maistua kattauksessa sekin. Katsotaan, mitä kevään ruokalista tarjoaa.

Mutta palapelistä on unohtumassa erän tärkeä pala, sopasta olennainen mauste.

Kansallinen Kokoomus.

Se kun tarjoaa vaihtoehtonaan työväenpuolueen ilman työväkeä.

Toivotalkoiden toinen puoli

Ohjelmassa vielä vedon verran ydinvoima-aihelmaa.

Suomen päätoiminen ydinvoimalobbari, Kokoomus, puoluekokousti Jyväskylässä 12.6. kuluvana vuonna. Kokouspaikkana toimineen messukeskus Paviljongin nurkissa vieraili myös ydinvoimaan hieman 2000-lukuisemmin suhtautuvan Greenpeacen väkeä. (Aamulehden otos päivän tapahtumiin lie lennokkaimmasta päästä.)

Yhtä kaikki: puolue jakeli kokousväelle muun materiaalin joukossa myös Bob Helsingin aivoriihen kukaties kauneinta tulosta: vauvansinistä Toivokassia kylkeen printattuinen Toivon käyttöohjeineen. Kahden päivän aikana satunnainen tarkkailija tosin ehti laittaa korvansa taa lausahduksia, joiden ristiriita Toivon käyttöohjeiden kanssa oli ilmeinen. Antropologinen tarkkailija kirjasi parhaat muistiin: nauttikaa, hyvä yleisö.

- - - - - -
Toivon käyttöohjeet

1. Älä häpeä olla innostunut. Kaiken kyynisyyden keskellä innostus on paras tapa saada muutkin innostumaan.

2. Ei ole toivoa ilman positiivisia viestejä. Anna ihmisille uskoa tulevaisuuteen. Ole kuitenkin rehellinen.

3. Älä peittele totuutta silloinkaan, kun se on epämiellyttävä. Etsi ratkaisuja.

4. Älä heitä lokaa. Sano mieluummin jotain positiivista niistä, jotka ovat kanssasi toista mieltä.

5. Vastakkainasettelun aika on ohi. Tulevaisuustalkoisiin tarvitaan ihmisiä joka puolelta. Älä etsi eroja. Ne eivät yhdistä ihmisiä. Niiden sijaan yhteiset päämäärät yhdistävät.

6. Puhu kieltä, jota on helppo ymmärtää. Monimutkainen kieli ei ole osoitus älykkyydestä. Se on typerä tapa peittää ajatuksen puute ja tehokas tapa piilottaa hyväkin sellainen. Kerro mieluummin, miten päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen.

7. Älä jumitu yksityiskohtiin. Kytke nekin suuriin päämääriin. Silloin ne saavat merkityksen.

8. Jos sinua vastaan hyökätään, älä provosoidu. Empatia on yllättävä ja tehokas puolustus.

9. Tunnusta, kun olet tehnyt virheen. Uskalla pyytää anteeksi.

10. Kuuntele. Omat ajatuksesi ovat sinulle jo tuttuja. Vain kuuntelemalla tiedät, mitä myös muut ajattelevat.

11. Ole rohkea. Toimi. Toiminta on kauneinta puhetta.

- - - - - - -
Käytännön toivon lausahduksia:

- Olisitte kaikki nätimpi näky köyden jatkona.”

- ”Vedä itses jojoon!”

- ”Mene töihin!”

- ”Paljonko sä saat tuntiliksaa tosta häiriköinnistä?”

- ”Mutta ydinjätettä ei edelleenkään tule yhdestä voimalasta enempää kun korkeintaan kuusi tynnyriä.”

- ”Arabimaathan teitä siis rahoittaa?”

- ”Neuvostoliitto hei hajosi jo!”

- ”Mä olen aina miettinyt, millaisilla kyrvillä siitetään tollaisia terroristeja!”

- ”Suomalaista ydinjätettä ei tasan ole viety ulkomaille!”

- ”Pitää vissiin mennä katkomaan noiden köydet.”

- - - - - - -

Practice what you preach, sanoisi engelsmanni. Vielä on Bob Helsingillä kurssitettavaa.

Puolustusvoimista, lippujuhlista ja hiukkanen Marskistakin

Tunnustan. Olen myöhässä. Voimansa yhdistäneet Puolustusvoimain lippujuhlapäivä & Marskin synttärikekkerit olivat ja menivät kuluvan kuun neljäntenä päivänä. Vaan jos Marski olikin tarkka tapakulttuurista ja etiketistä, annan itseni kohdalla armon käydä oikeudesta ja liitän vasta nyt interwebin blogosfääriin mainittuna päivänä parvekkeelleni askartelemani installaation valokuvallisen todistusaineiston.

Kiusaus oli liian suuri. Taloyhtiön siniristiliputus liehui niin liki parvekekopperoani, etten malttanut olla osallistumatta julkisivun somistukseen omalla panoksellani; sisäänpäin hymyillen ja rauhan puolesta sodittavien sotien - "ja hyvin omintunnoin käymme rauhanvastustajat ampumaan/shalalalaa" - kysymysmerkiksi niittasin kansallistunnukseen viereen kooltaan piskuisemman, mutta merkitykseltään sitäkin arvokkaamman kangaskaistaleen; kansainvälisen rauhanlipun.

Ja onpa yhden naisen mielenosoituksessa tottakin toinen puoli. Elintasokakaroiden ja muiden leijonakorukaulojen maailmassa kun tapaa unohtua sodan todempi puoli, kokemuksen syvä rintaääni. Kiitän, kumarran ja jätän loppusanat sotansa sotineen haltuun:

- - - - - - - - -

"Kyllä vielä sotilaiden kanssa voi keskustella sodastakin ja rauhan asiasta. Sotilaiden, jotka ovat nähneet, mitä sota on. Mutta taivas varjelkoon meitä tavallisilta siviileiltä, jotka ovat isiltä perittyä sotaintoa täynnä. Näiden kanssa on helisemässä"

- Yrjö Kallinen

"Ei saa laitostua!" ja muita virastoelämän surrealismiotantoja

Sairaalahoito on Armon Vuonna 2010 todettu vakavaksi uhaksi yksilön kyvylle huolehtia elämänsä pienistä arkisista asioista; yli viikon kestävänä se on vaarassa syödä kyvyn maksaa laskunsa, muistaa kuuluvatko housut päähineeksi vai jalkaan ja syödä silloin, kun vatsa ilmoittaa itsestään näläntunteella. Lisäksi mokoma sairaalahoito uhkaa leimata aikuisen yksilön itseensä kuin kiinalaisen ankanpojan kepin nokassa vale-emona kiikkuvaan kangasriekaleeseen. Uskokaa pois; vailla hoitoa ja vapaalla jalalla voivat kaikki paremmin, nyt ja iänkaikkisesti, aamen.

Mikäli kuitenkin käy niin valitettavasti, että yksilö on moiseen riskiympäristöön tuotava, pyritään häntä mitä monituisemmin toiminnoin ja rituaalimenoin suojelemaan tältä aikamme supermöröltä: laitostumiselta.

Esimerkiksi liikkuminen sairaala-alueella ilman kumisia sisätohveleita on - laitostumisen ehkäisemiseksi - ankarasti kiellettyä; viis muusta, mutta tohvelit on oltava. Päättelen niiden siis ehkäisevän laitostumista samaan tapaan kuin kumisaappaat grillaukselta salaman osuessa. Tai ehkä ne toimivat talismaaneina jäniksenkäpälän tai luonnonkansojen toteemien tapaan.

Piirustelu ja maalailu osasto-olosuhteissa altistaa myös laitostumiselle; sehän sottaa ikävästi pöytäpinta-alaa, joka joudutaan sitten puhdistamaan vedellä pyyhkien. Näin ollen on parempi ettei potilas piirustele, maalaile tai muutenkaan pura tuntojaan taiteen keinoin; jos niin tekee, voi se laitostuminen tulla ja iskeä. Sitä ehkäistääkseen on parempi viettää päivät tekemättä mitään; laakereillaan lepäävä potilas on siltä aina paremmassa turvassa kuin omaehtoisia toimintoja pyrkimään harjoittava. Oppia ikä kaikki.

Itsensä kaikensorttinen ulkoinen ylläpito on myös kelpo riskitekijä. Niinpä potilaan korvarenkaat ja kasvorasvat tulkitaan helposti merkiksi absoluuttisesta terveydestä - riippumatta siitä, kykeneekö hän esimerkiksi nousemaan vuoteestaan ilman soveliasta kemikaalitroppia. Siisti ulkoasu: terve potilas. Niinpä potilaan on parempi viettää päivänsä tarjolla olevissa, 70 -luvun muotia edustavissa sairaala-asusteissa (väreinä kuolleen kanarialinnin keltainen ja haalistunut pinkki) ja unohtaa kammata hiuksensa aina lääkärin tavatessaan. Ensivaikutelma - se on se tärkein. Eikö niin hoettu jo peruskoulussa? Aikuisten maailmassa se toimii myös hoitoperusteena ja yhdenmukainen asukin nostaa kykyä torjua ikävä laitostuminen.

loppupäätelmä: jos siis tulet sairaalaoloissa salaa värjänneeksi hiuksesi huoneesi kylppärissä, muista hangata lavuaarin kielivät väriläiskät pois vaikka karvanpoistoaineella, ettei henkilökunta tule huomanneeksi sinun altistaneen itsesi laitostumiselle hävittämällä juurikasvusi.

Masentunut nainen - asusteella se lähtee ku laivat Turusta!

"Älä mene liian liki uniasi;
ne ovat savu ja ne voivat haihtua -
ne ovat vaarallisia ja voivat kestää.

Oletko katsonut uniasi silmiin:
ne ovat sairaita eivätkä ymmärrä mitään -
niillä on vain omat ajatuksensa.

Älä mene liian liki uniasi:
ne ovat valhe, niiden tulisi mennä -
ne ovat hulluus, ne tahtovat jäädä."

- E. Södergran

- - - - - - -

Mentaalisen herkiksi heittäytyneille naisenpuolille sallittakoon klisheiset sitatoinnit, ylitsevuotava melodraama ja satunnaiset lapsukset iltakarkkien väreissä ja lukumäärissä - vallitsihan aikoinaan sekin maailmanaika, jona naistentautien luokitus myös hysterian tunsi. Sivaltavammat havainnot valtion hoivapuolesta säästettäköön pisteliäämpiin päiviin - kertomukset siitä, miten uusin lääkkein sairaalasta uloskirjattu ja sittemmin itsensä polttokirjaillut potilas palautetaan riveihin "epäonnistuneeksi yölomaksi" kaunisteltuna ja suhteessa toivottuun päinvastaisia tuloksia tuottavan lääkityksen vakuutellaan "ennakoivan hyvää hoitovastetta". Sivallellaan, kun aika on.

Pisteliäämpiä päiviä odotellessa mielen etsintää kuvaillen kappale henkisten lähteväin laivain tunnelmista. (Lähtevät kuin Estelle Turusta, sanoi eilinen mummo.)

Hysteriaa eivät naistentaudit siis enää tunne. Klisheet sentään kyllä - miten usein depression tahi ahdistushäiriön kerrotaankaan olevan poistettavissa uuden kampauksen tahi asusteen voimin?

Hyvä on. Huivi kaulaan, vaikka miten henkeä ahdistaisi