Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) heitti eilen tiskiin uuden yllätyssektorin. Valitettavasti tämä ei ollut yhtä harmiton ylläri kuin ennen muinoin Onnenpyörästä paljastuneet tuulipuvut ja risteilyliput.
Sarkomaan esitys oli suunnitelma erottaa päihdeongelmaiset opiskelijat sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksista; ministeri Sarkomaan mukaan koulujen tulisi voida erottaa opiskelijat, joiden päihderiippuvuus voi heidän työllistyttyään vaarantaa potilasturvallisuuden. Populismia parhaimmillaan; sen sijaan, että puututtaisiin terveydenhoitoalan yhä paisuvaan resurssipulaan ja palkkaukseen tai nuorten päihdehuollon jamaan, esitetään ratkaisuksi ihmisten syrjäyttämistä ehdoin tahdoin. Näyttäähän se hyvältä otsikoissa, moinen ehdottomuus; kenties rouhaisee jopa pari äänestäjää Perussuomalaisten äänestäjäkaukalolta.
Päihdeongelmat ovat asia, jota ei poisteta tai ratkaista lakaisemalla se maton alle. Oppilaitosten piirissä yksilön ongelmiin kyetään vielä puuttumaan ja ryhtymään tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Hyvää lupaa sekin, että tällaisessa tapauksessa kyseessä oleva nuori on vielä kiinni yhteiskunnassa; hän ei ole syrjäytynyt ja on omannut riittävästi aktiivisuutta hakeutua opintojen pariin.
Huumeongelma ei ole yksittäinen, rajattu ongelma. Päihdeongelmaisen henkilön taustalla vaikuttavat usein muut seikat; perhe-, mielenterveys- tai talousongelmat. Päihdeongelma syntyy harvoin tyhjästä.
Vaikeuksiin ajautunutta ei tule ehdoin tahdoin ja väkisin syrjäyttää yhteiskunnan piiristä - se ei aja kenenkään etuja. Se on klikki, joka palaa bumerangina heittäjänsä käteen. Syrjäytyminen heijastuu suoraan rikostilastoissa ja muissa yhteiskunnalle koituvissa lisäkuluissa.
On pöyristyttävää, miten Kokoomus yrittää kannustaa populismikampanjaansa uuteen nousuun lehtiotsikoissa esiintyneiden insuliinisurmaajien kustannuksella. Toki se näyttää uutislähetyksessä raflaamammalta kuin vaalilupausten pitäminen: mihin unohtuivat palkankorotukset ja resurssipulan korjaaminen? Miksi se nyt yritetään hukuttaa tämän populismikampanjan alle? Kenties siksi, ettei Kokoomuksella ole aikomustakaan korjata varsinaista ongelmaa.
Lisäksi esitys jättää turhan monia kysymyksiä auki.
Tuomarin rooli halutaan sälyttää oppilaitosten kontolle; niiden asiaksi esityksessä jäisi selvittää ja määrittää huumeongelma. Miten päihdeongelmaiset aiottaisiin esiin poimia: kuka kustantaisi laajamittaiset huumetestit kaikissa sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa? Kuka määrittäisi huumeongelman: marisätkä kuukaudessa tietää lähtöä tien päälle, mutta alkoholia saisi lie kaataa kurkkuunsa useamman kerran viikossa?
Entä mitä tapahtuu koulusta potkaisemisen jälkeen: millaisia resursseja Sarkomaa aikoo suunnata siihen, että nämä nuoret saavat jatkohoitoa ja pääsevät takaisin yhteiskunnan pariin? Päätellen siitä, että jo päihdeongelman selvittäminen ja määrittäminen jätetään esityksessä oppilaitosten harteille - ei minkäänlaisia.
Kuluvan päivän alussa, Aamu tv:n lähetyksessä, Sarkomaa esitti alan oppilaitoksessa opiskeluoikeutensa menettäneiden jatkohoidoksi näiden ohjaamista "oikealle alalle". Mikä tämä ala olisi? Missä piilee päihdeongelmaisten oma oppilaitos?
Näyttää siltä, että Kokoomuksen mukaan päihdeongelmaa ei ratkaista tarjoamalla yksilölle mahdollisuutta kuntoutua - vaan ongelma ratkaistaan poistamalla yksilö.
No comments:
Post a Comment