Marja Tyrnistä Kokoomukseen

Unohtakaa Marja Tyrni, unohtakaa kansallissankari Pirkka-Pekka Petelius. Unohtakaa jopa klassikoksi kansakunnan kaapin päälle kelpaava kasvisruokakeskustelu Helsingin kaupunginvaltuutettujen kesken.

Unohtakaa myös villeimmät ja sitkeimmät teoretisoinnit Greenpeacen rahoituksesta ja päätöksenteosta. Unohtakaa ydinvoimaa dissatakseen järjestöä rahoittava öljy- ja/tai kivihiiliteollisuus. Unohtakaa arabimaat. Unohtakaa CIA. Tuulikko Ukkola kansallisesta Kokoomuksesta sen paljastaa: järjestö käyttää saamiaan lahjoituksia toimintaansa.

Tässä Kyöski Kakkosten, taulukauppojen ja kauppakeskusmiesten maassa rahoitustapa kieltämättä kalskahtaa uudelta ja perin raikkaalta.

Surullisinta pätkässä - ja koko ydinhupailussa - kuitenkin on se, että ehdan slaavilaisen tragikomedian perinteitä kunnioittaen sen loppu vaikuttaa perin traagiselta; jopa traagisemmalta, kuin älylliseen epärehellisyyteen ja lapsekkaaseen rähmälläänoleiluun keskittyvät puheenvuorot, joita kansakunnan päätäntävallan haltijoiksi eksyneet puupäät kerta toisensa jälkeen päätyvät pitämään.

Hyvä taivaan isä: varjele meitä vastaisuudessa joutumasta todistamaan lisää tilanteita, joissa sisälukutaidottomat ja vaalirahoitukseensa liiaksi politiikan sijasta keskittyneet tahot ovat päätäntätemppelimme ja virastomme vallanneet. Ei enää ukkoloita tahi pekkarisia heiluttelemassa nappia painavaa tairäpylää ydinvoimalaitosyksiköiden tai ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosten rakentamisesta pitkin ja poikin sittenkin hiukan epävakaaksi harkittua peruskalliota.

Kiitos ja aamen. Jos tämä toiveeni toteutuu, lupaan vast'edes aina herätä sunnuntaina ajoissa, kammata tukkani ja syödä kiltisti ne pahatkin vihannekseni loppuun.

70-luvun energiaratkaisujen teemapuistosta

Unohtakaa Sellafield, Harrisburg, Chernobylin onnettomuuden syyt, helmikuussa 2010 Saksassa julkaistu tutkimus maan syöpätapausten lisääntymisestä ydinvoimaloiden lähistöllä ja samassa valtiossa "ikiajoiksi" suolakaivoksen kätköihin varastoitujen ydinjätesäiliöiden alkaneet vuodot, kotoisen Olkiluoto 3:n pystyynpykääjä Arevan vajavaiseksi todettu ja vakaviin vuotoihin johtanut uraanilietteen säilöntä Ranskan maaperällä ja Kiinassa vuotojen klubiin liittynyt uutuusvoimala.

Harrisburg on yhä toisella planeetalla - ja Suomessa haljetessaan uraani tuottaa edelleen vain lamppuun valkeaa. Siksi siniristimaahan on mahdollista ostaa ranskalaisen Arevan prototyyppireaktori, joka tarjouskierroksellaan torjuttiin turvallisuussyistä - piirustuksista kun puuttuivat toistaiseksi mm. reaktorin hätäpysäytyksen mahdollisuus - muun muassa Britanniassa, Kiinassa ja Intiassa. New York Timesiä myöten kotoinen Olkiluoto 3:mme esiteltiin varoittavana esimerkkinä huonosta rakennus- ja energiasuunnittelusta, kasvavista kustannuksista ja energiatehottomuudesta.

Mutta Suomi se ei Iisakin kirkostaan luovu. Vain puolislaavilaisella perimällä on mahdollista seistä sudeksi niin taloudellisesti kuin tuotannollisestikin osoittautuneen voimalatyömaan edessä ja vakuuttaa kaiken sujuvan aivan suunnitelmien mukaan - ja jos muuta väität, olet epäisänmaallinen ituhippi ja by the way, saunan takana on aina tilaa.
 
Suomalainen insinööri tai rakennusvalvoja ei erehdy. Siksi Olkiluodon voimalatyömaalta onkin löydetty vain noin tuhatkunta epäkohtaa ja suoranaista vikaa: huokoista betonia reaktoria odottamassa, vuotaviksi hitsattuja putkia, läpisyöpyvää metallia - joista rakennuttaja luonnollisesti pesee kätensä. Onhan ongelma todellisuudessa alihankkijan alihankkijan siskon mummin ja kummin kaiman veljenpojan puolalaisfirman kättenjälkeä. Siksi on oikeastaan melkeinpä ok tunaroida laadussa ja suhtautua turvallisuusohjeisiin kuin 70-luvun Neuvostoliitossa konsanaan. Minun ei tarvinne tarkemmin selventää, millaista toimintakulttuuria viittauksellani tarkoitan?

Alihankkijan siskon ja mummin kaiman firmasta huolimatta ydinvoima työllistää. Niin työllistääkin - vaan ei suomalaisia. Tämänhetkinen Olkiluoto 3:n työmaalla työskentelvistä suomalaisia on noin kolmasosa. Uusien reaktorien rakennuslupia anovat TVO ja Fennovoima arvioivat luvat saadessaan työmaidensa koostuvan suomalaisesta työvoimasta noin 45%. Vaan eipä rakennustyömaan arki ole juhlana näyttäytynyt ulkolaisellekaan siirtotyövoimalle: korkeiden kielimuurien - työntekijöitä löytyessä mm. puolalaisista portugalilaisiin ja ranskalaisista suomalaisiin - närästystä ovat ehtineet herättäää kieli- ja jopa kirjoitustaidottomat, ranskalaisen Bouguyes-yhtiön portugalilaiset esimiehet, epäselvyydet lomapalkoissa, sairausvakuutuksissa ja terveydenhuollossa sekä irlantilaisyhtiö Rimec, vuokratyöfirma, joka siirsi kesken Olkiluoto -projektin paperinsa Kyprokselle, pidättäen siinä samalla väitetysti jopa yli kolmanneksen työntekijöidensä palkasta jättäen selvittämättä sen, mihin rahat oikeastaan menivät.

SDP ja Kokoomus, nuo tasavaltamme suurimmat työväenpuolueet, paukuttavat kaikesta huolimatta puheenmuodostuselimiään ydinvoiman puolesta, lasketellen samaa lorua sen huokeudesta, työllistävyysvaikutuksista sekä sen Suomelle tuomasta, lisääntyvästä energiaomavaraisuudesta - siitä huolimatta, että suurin työllistyvä kansanosa voimalatyömaalla ovat puolalaiset ja ettei uraaninlouhintaa Suomessa harjoiteta. Mikäli Kokoomus ei ole ryhtynyt rakennusinnostaan itse säteilemään niin että kelpaa voimalan polttoaineeksi, hankitaan uraani vastaisuudessakin ulkomailta - ja kas, öljyn vähetessä uraanin maailmanmarkkinahinta onkin moninkertaistunut vuodesta 2000. Nykykulutuksella uraania on arvioitu riittävän noin 85 vuodeksi

Polttoaineen ohella maksavat myös rakennustyöt - ja eritoten niissä hutilointi. Olkiluoto 3, omaksi Sagrada Familiaksemme muodostumassa oleva työmaa onkin kaiken keskellä myöhässä jo neljä vuotta.

Muistetaanpa sekin, ettei ydinvoimayhtiöltä vaadita maassamme vakuutusta, joka kattaisi mahdollisten onnettomuuksien, pienten tai suurten, kustannukset.

On tietenkin asiatonta kysyä, aiotaanko uusilla, lupaa hakevilla reaktoreilla kenties tuottaa ydinsähköä vientiin. Kysymyksen asiattomuuden vuoksi sopiikin pysäyttää selvitys uusien ydinvoimaloiden vaikutuksesta sähkömarkkinoihin.

Suomessa välitetään tulavaisuudesta, suloisista lapsenlapsenlapsenlapsista ja vähän ympäristöstäkin. Näiden entiteettien hyvinvoinnin varmentamiseksi vielä pyörivien, vanhojen voimaloidemme sekä rakenteilla olevan lisäkkeen ydinjäte voidaankin loppusijoittaa tavalla, joka 70- ja 80-luvuilla valmiiksi muokattiin: peruskallioon, ensimmäisenä maana maailmassa. Siitäkin huolimatta, että Olkiluoto 3:n tuottama jäte on vain seitsemän kertaa aiempaa vaarallisempaa. Viimeisimmät tutkimukset myös kyseenalaistavat peruskallion suoman turvan - eikä unohdeta Ruotsista pohjanmaalle saapunutta maanjäristystervehdystäkään, jollainen edellisen kerran saatiin kokea 1626. Ydinjäte taas pysyy säteilevänä peräti 200 000 vuoden ajan: peruskoulumatematiikallakin siis selvittänee varastointiin liittyvät ajalliset haasteet - sekä alaviitteen siitä, miten ja kenen hallinnassa suomalainen yhteiskunta jätteisiinsä suhtautuu esimerkiksi 300 vuoden kuluttua.
Toistaiseksihan pääsy voimalatyömaalle on ollut verrattain helppoa: esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeace vieraili rakennuksilla keväällä 2007 - ja uudestaan kevättalvella 2010; peräti kolmasti saman vuorokauden aikana. Tsot tsot, turvallisuuspäällikkö: miten suu pannaan, jos asialla jonain päivänä ovatkin silloisen maailmanajan todelliset pahat pojat?

Maassa maan tavalla ja maassa maan lain mukaan: kaikki ovat tasa-arvoisia, toiset vain tulkitsevat käsitettä hiukan vapaammin. Näin ollen edes oikeuskanslerin lausuma ydinvoiman lupaesitysten valmistelijan - sama mies tekemässä ja hyväksymässä hakemustaan - jääviydestä eivät vaikuta lupaprosessin etenemiseen. (Ei, en aio enää toista kertaa tehdä viittausta 70-luvun Neuvostoliittoon - vetäkää toverilliset johtopäätöksenne ihan itse.)

Talous pyörii talouden ehdoilla - mutta raja se osakeyhtiömuotoisen yrittäjyydenkin tasa-arvoisuudella. Suomessa ydinvoimalaitosta rakentava yhtiö on oikeutettu myymään osakkailleen sähköä omakustannehintaan - mutta muilta osakeyhtiöille moinen toimintatapa on kielletty.

Säteilevää kesää ja aktiivista uutta vuotta. Toisinaan päivän energiapolitiikka seuraava saa outoja tuntemuksia siitä, miten huomaamaton aikakone olisi tullut siirtäneeksi kesälomanviettäjän hilpeään 70-luvun teemapuistoon. Kauan eläköön halkeava uraani, kuutioitu betoni ja takkia kääntävä pseudopolitiikka - hurraa, hurraa, hurraa!

(Milläkö sitä ydinvoiman sitten korvaisi, kysyy skeptikko tässä kohtaa - jos ei jo ole toivottamassa paasaavaa hippiä saunan taakse? Vastaus on helppo, mutta valitettavan vaikea toteuttaa: se kun vaatisi Suomea lunastamaan brändilupauksensa innovaatioyhteiskunnasta ja uuden ajan teknologiaratkaisuista. Viimeisimmän kannanoton vaihtoehtoisen energiantuotannon puolesta esittävät 40 tutkijaa julkilausumassaan: sähkön tarve mahdollista kattaa myös ilman lisäydinvoimaa.)

Juhannuksen kevennysteksti

Edes minä en jaksa aina paukuttaa faktumia ydinvoimasta ja sitä kannattavien älyllisestä epärehellisyydestä itseään ja maailmankaikkeutta kohtaan. Paukutan faktumia vasta juhannuksen jälkeen - älyllisesti epärehellisten kuningaskunnan energiakohtalon kysymyksen lähestyessä ensimmäinen heinäkuuta.

Sitä ennen nostan kuvainnolliset jalkani hypoteettiselle seinälle ja jaan yleisön riemuksi muutamia toisaalta varastettuja, urbaanikansalaiselle sopivia juhannustaikoja - niille, jotka vielä jaksavat suudella sammakoita uskoen niiden vielä muuttuvan prinsseiksi. Me, jotka totuuden olemme jo paremmin sisäistäneet, saamme osamme huvituksesta seuraamalla kanssaeläjiemme teutarointia taikauskon maailmassa.

Olkaa hyvät.

1. Univormufanaatikoille suositellaan seuraavaa:
"Juokse alasti yhdeksän korttelin läpi. Viimeistään yhdeksännen kohdalla vastaan tulee varmasti komea poliisimies."

2. Työväenluokan sankareita halajaville annettakoon seuraava ohje:
"Kun sytytät juhannuskokon parvekkeelle - tai parvekkeen puuttuessa vaikkapa parvekelaatikkoon - saapuu komea palomies varmasti ennen puoltayötä."

3. Kotilääkäriä havittelevan kannattaa laittaa korvan taakse seuraava vinkki:
"Kun juhannusyönä hypit kokon savun yli riittävän monta kertaa, tulee komea ensihoitaja tai lääkärismies varmasti tarkistamaan tilasi."

4. Liikkuvaisella luonteella saattaa tärpätä maantievinkki:
"Aja juhannusyönä maantietä kunnes bensa loppuu ja puhelin tuo luoksesi komean tiepalvelumiehen."

5. Koska julmia totuuksia ei ole koskaan liikaa, muistutetaan jo pariutuneita seuraavasta taiasta:
"Kun juhannusyönä juot itsesi kaatokänniin, soudat järvelle ja nouset
sepalus auki seisomaan veneen reunalle, voit rannalla nähdä tulevan
leskesi."

Rakas kirjoittajanne lisää soppaan oman bonusneuvonsa - aikakauden tapaan pikakikka pidemmän keittelyn sijaan: "jos taloudesta uupuu raamikasta miesseuraa, tunge polyesteriverhot leivänpaahtimeen ja istu odottamaan."

Puolustusvoimista, lippujuhlista ja hiukkanen Marskistakin

Tunnustan. Olen myöhässä. Voimansa yhdistäneet Puolustusvoimain lippujuhlapäivä & Marskin synttärikekkerit olivat ja menivät kuluvan kuun neljäntenä päivänä. Vaan jos Marski olikin tarkka tapakulttuurista ja etiketistä, annan itseni kohdalla armon käydä oikeudesta ja liitän vasta nyt interwebin blogosfääriin mainittuna päivänä parvekkeelleni askartelemani installaation valokuvallisen todistusaineiston.

Kiusaus oli liian suuri. Taloyhtiön siniristiliputus liehui niin liki parvekekopperoani, etten malttanut olla osallistumatta julkisivun somistukseen omalla panoksellani; sisäänpäin hymyillen ja rauhan puolesta sodittavien sotien - "ja hyvin omintunnoin käymme rauhanvastustajat ampumaan/shalalalaa" - kysymysmerkiksi niittasin kansallistunnukseen viereen kooltaan piskuisemman, mutta merkitykseltään sitäkin arvokkaamman kangaskaistaleen; kansainvälisen rauhanlipun.

Ja onpa yhden naisen mielenosoituksessa tottakin toinen puoli. Elintasokakaroiden ja muiden leijonakorukaulojen maailmassa kun tapaa unohtua sodan todempi puoli, kokemuksen syvä rintaääni. Kiitän, kumarran ja jätän loppusanat sotansa sotineen haltuun:

- - - - - - - - -

"Kyllä vielä sotilaiden kanssa voi keskustella sodastakin ja rauhan asiasta. Sotilaiden, jotka ovat nähneet, mitä sota on. Mutta taivas varjelkoon meitä tavallisilta siviileiltä, jotka ovat isiltä perittyä sotaintoa täynnä. Näiden kanssa on helisemässä"

- Yrjö Kallinen

Tuokio tarokkien maailmassa

- - - - - - - - - - -

Jätetään hetkiseksi politiikka. Reaalimaailma. Aikuisten maailma. Reseptit, kemialliset mikstruurat; mielen parantaminen joksikin jota se ei koskaan ollutkaan.

Annetaanpa olotilan puhua, ottaa omakseen tämä pieni iltahetki. Ja kuinka muuten se tehdäkään kuin toisen sanoilla ja viittauksella maailmaan kuvien takana?

- - - - - - - - - - -

Stranger Song


It's true that all the men you knew were dealers/
who said they were through with dealing/
Every time you gave them shelter/
I know that kind of man/
It's hard to hold the hand of anyone/
who is reaching for the sky just to surrender/
who is reaching for the sky just to surrender.

And then sweeping up the jokers that he left behind/
you find he did not leave you very much/
not even laughter/
Like any dealer he was watching for the card/
that is so high and wild/
he'll never need to deal another/
He was just some Joseph looking for a manger/
He was just some Joseph looking for a manger.

And then leaning on your window sill/
he'll say one day you caused his will/
to weaken with your love and warmth and shelter/
And then taking from his wallet/
an old schedule of trains, he'll say/
I told you when I came I was a stranger/
I told you when I came I was a stranger.

But now another stranger seems/
to want you to ignore his dreams/
as though they were the burden of some other/
Oh, you've seen that man before/
his golden arm dispatching cards/
but now it's rusted from the elbows to the finger/
And he wants to trade the game he plays for shelter/
Yes he wants to trade the game he knows for shelter.

Ah, you hate to watch another tired man/
lay down his hand/
like he was giving up the holy game of poker/
And while he talks his dreams to sleep/
you notice there's a highway/
that is curling up like smoke above his shoulder/
and suddenly you feel a little older/

You tell him to come in, sit down/
but something makes you turn around/
The door is open/
you can't close your shelter/
You try the handle of the road/
It opens - do not be afraid/
It's you my love, you who are the stranger/
It's you my love, you who are the stranger.

Well, I've been waiting, I was sure/
we'd meet between the trains we're waiting for/
I think it's time to board another/
Please understand, I never had a secret chart/
to get me to the heart of this/
or any other matter/
When he talks like this/
you don't know what he's after/
When he speaks like this/
you don't know what he's after.

Let's meet tomorrow if you choose/
upon the shore, beneath the bridge/
that they are building on some endless river/
Then he leaves the platform/
for the sleeping car that's warm/
You realize, he's only advertising one more shelter/
And it comes to you, he never was a stranger/
And you say ok the bridge or someplace later.

And then sweeping up the jokers that he left behind...
And leaning on your window sill...

I told you when I came I was a stranger.

- Leonard Cohen

Vapaa-ajattelijain tissiperseet, osa 2

(Menkööt tännekin, ryömikööt internetinkin maailmaan - kun kerran toiseenkin julkaisumalliin jo tiensä löysi. Tehostettu bloggaaja - miksi kirjoittaa kahta erikseen, kun samaa sopii käyttää pariinkin kertaan? Kierrätä ja kiillota, apus.)

- - - - - - - -

Vapaa-ajattelijat Hustlerin mainosmiehinä

Helsingin Vapaa-ajattelijain parista kuuluu kummia. Paratiisin käärmekö se viekotteli uskomaan raamatullis-konservatiivisen naiskuvan juhlistamisen sekä erotiikkajulkaisun mainosnukkena esiintymisen todella herättävän keskustelua uskontojen seksuaalisuuskäsityksistä?

Pohjimmiltaanhan kampanjan perusajatus – siis ihmislajin seksuaalisuuden kirjo ja tasa-arvo – on mitä kannatettavin. Siksi valitettavaa onkin, että tempaus kompastui sensaatiohakuisuuteensa jo alkumetreillä.

Pornolehtien heiluttelun radikaalius katosi yhdessä 60-luvun viime hetkien kanssa. Sittemmin standardiporno ei ole teeskennellytkään olevansa muuta kuin mitä on: heteromieskeskeistä miljardibisnestä.
Nykypornon pääosa pyörii turvallisen raamatullisella asetelmalla. Sisällöllisesti on sama, puhutaanko Jallusta, paratiisin neitsytlaumoista vai Lootin tyttäristä joukkopanon kohteina: nainen on miehistä toimijaa odottava objekti, jonka seksuaalisuuden rajat miehen halu
määrittää.

Järjestöltä joka on kritisoinut mm. uskontojen suhdetta seksuaalivähemmistöihin oli hämmentävää nähdä tempaus, joka määritteli seksuaalisuuden Hustlerin kansien väliin jääväksi kapeaksi segmentiksi. Unohtuneet olivat seksuaalivähemmistöt, naisten enemmistö sekä miehet, joille pornon vuorovaikutukseton seksuaalisuusmalli on vieras: tarjolla oli vain kaupallisen standardipornon tarjoama miehisen suorituksen ja naisellisen alistumisen malli.

Oudoksuttavaa tempauksessa oli myös sen perussävy. Helppoa julkisuutta kalastelevaa populismileikittelyä on tähän saakka totuttu näkemään lähinnä maahanmuuttokriitikoiden keskustelupalstoilla sekä poliittisen kentän oikealla laidalla. Satunnainen tarkkailija – vapaamielinen 2000-luvun nainen - liki huolestuu; onko kyseessä hetken lapsus vai pysyvämpikin suunnanmuutos Vapaa-ajattelijain toiminnassa?

- - - - - - -

Kirjoittaja kieltää edelleen "feministisen pornon" mainostamisen itselleen. Kuluttajakokemukseni mukaan se kun on, edelleen, standardipornoa joka ei myy. Sen sijaan mainostan häpeämättä tämänkertaisen kuvakaappauksen lähdettä: Häxania, erästä elokuvahistorian omaperäisimmistä mestarivedoista suoraan 1920-luvun Ruotsista.

Tanskalaisen Benjamin Christensenin ohjaama kollaasi noituuden historiasta oli vuosikausien tutkimusten ja silloisella tekniikalla vaativien kuvausten myötä hyvin kalliiksi tullut elokuva, jota kohtaan kirkko odotetusti hyökkäsi. Sensuuri iski hampaansa filmiin ja Häxanin tuottanut Svenk Filmindustri kärsi nahoissaan tappiot. Christensenin raina uhkasi jäädä elokuvahistorian hämärään, harvojen filmifriikkien helmeksi. Vieläkään se ei ole saanut sellaista arvostusta, jonka se ansaitsisi.

Häxan koostuu seitsemästä episodista. Johdanto käsittelee noituutta ja keskiajan maailmankatsomusta. Seuraavaksi katsoja viedään noitasapatteihin, inkvisition vieraaksi ja paholaisen riivaamien nunnien pariin. Viimeinen episodi tuo katsojan nykyhetkeen ja siihen, miten noituus nykymaailmassa näyttäytyy.

Häxan on tavattoman kaunis elokuva. Korumaisen kauniista groteskin juhlalliseen kulkeva esteettisen jälki on kestänyt hyvin ajan hammasta - eikä episodiluonteinen sisältökään pahalta tunnu. Mutta enempää en teiltä spoilaa: saatte ottaa loput selville ihan itse.

Makuja maaseutuidyllistä

Kesäkuun starttilaukauksen kunniaksi luovutaan puheenvuoron hetkiseksi sisäiselle eläinoikeusaktivistilleni.

Tai tarkemmin ajatellen - enpäs luovutakaan. Liian monen sisäinen - jos kohta ulkoinenkin - eläinoikeusaktivisti sortuu vähintään yhtä tunteikkaan irrationaalisiin puhepurkauksiin ja emotionaaliseen argumentaatioon kuin harhamissaan seikkaleva homma-aktiivi. Toisin sanoen; tahtoo sanoa, että sen minkä tahtoo sanoa, on syytä sanoa se asiallisesti, sanomisensa taustoittaen ja faktoihin ne perustaen. Muun sivuutan tunnepohjaisena argumentointina ja siirryn seuraavan asialähteen pariin.

Niinpä en runoile maaseutuidyllistä aktivistin suulla, vaan luovutan puheenvuoron puolueettomalle tarkkailijalle, joka tuli eksyneeksi maaseudun elinkeinoja kommervenkkeineen esittelevälle, yleisinformatiiviselle farmit.net -sivustoille. Pikkupossujen pittoreskistä kohtelusta sivusto kertoo puolueettomalle tarkkailijalle esimerkiksi käytännön kuvauksen kastraatiosta.

"Huutoa voidaan vaimentaa pitämällä porsaan pää kainalossa. Kivespussit työnnetään esille (kuva 3) painamalla kiveksiä alaviistosta hännän suuntaan. Kireään kivespussin ihoon leikataan viilto (kuva 4). Kives pullahtaa esille kevyesti painamalla. Siihen tartutaan leikkureilla (kuva 5) ja vedetään reippaalla otteella ulos, jolloin kivesnuora katkeaa (kuva 6)." Toimenpide suoritetaan luonnollisesti vailla kivunlievitystä.

Maassa maan tavalla. Sisäinen mediasuunnittelijani ei järkyty, vaan kyselee saisiko tästä totuudenpoikasesta uuden ohjelmanumeron esimerkiksi Maajussille morsian -realityyn. Maistuis varmaan sullekin?