Tuesday, July 19, 2011

Kahdeksan kohtaa legginseistä

Legginsit. Nuo mukavuuden tekosyyllä ratsastaen muodin harjalle uudelleen nostetut pitkät alushousut, joiden lanseeraamista päällysvaatteeksi voidaan hyvällä syyllä järkiperäistää tai puolustella korkeintaan vinoon kasvaneena kiihkofeministisenä suoran toiminnan iskuna miesten rumiksi kategorisoitujen pitkien kalsareiden olemassaoloa vastaan.

Legginsit. Kasarikakarana opin tuntemaan ne jumppatrikoina. 90-luvulle tultaessa ne saivat nimen "pitkikset" ja palvelivat farkkujen alla tyttölöiden pitkinä kalsareina, ettei pylly jäätynyt siinä teinivuosien hyistä pussikaljaa myöhäissyksyisen puiston nurkalla kiskoessa.

Legginsit. Joiden käyttöä perustellaan muutamin perusväittämin - ja joiden käyttöperusteiden alasammunta on helppoa - ja nautinnollista, jos sanoa näin saa - kuin tikkarin nappaaminen pikkumukulan kourasta.

Kahdeksen perusväittämää

1. Ne ovat mukavia ja käytännöllisiä

Niin on tuulipukukin. 'naff said.

2. Käytän legginsejä, sillä ne ovat kätevämmät kuin sukkikset: niitä ei tarvitse pestä yhtä usein kun ei ole sitä sukkaosaa hikoamassa

Kummin se on: eikö legginskansa käytä legginsien kanssa sukkia vai eikö niitä vain pestä? Jos vastaukseksi valikoituu ensimmäinen vaihtoehto, toivon legginskansan sentään kuulleen kengänpohjallisista ja niiden tarvittavasta vaihtovälistä.

3. Käytän legginsejä koska haluan käyttää hametta ilman että kaikki näkyy

Eikö legginskansa käytä alushousuja? Ja jos ei, eikö väitteeseen sisälly roima paradoksi: eikö kommandona kulkemisen olennaisin idea olekaan siinä, ettei pientä vilahtamista arastella? Helman pituus on myötäsyntyisesti asenne- ja tottumuskysymys: jos asenne ei anna periksi lyhyttä helmaa, vedä ylle maksi. Tai housut. Mutta älä pitkiä kalsareita minihameen alle.
Se soveltuu vain elämäntapataiteilijoille ja avohoitopotilaille, joiden voidaan sallia keskittävänsä rajoitettu päivittäinen energiansa pukeutumusratkaisuja olennaisempien kysymysten käsittelyyn.

4. Käytän legginsejä, koska ilman niitä reiteni liimautuvat inhasti yhteen.

Kaivan kaapistani vaatetusalan rautaisen ammattilaisen paperit ja niitä heiluttaen kysyn, onko maamme naispuolinen väestö kuullut antiperspiranteista. Siis antiperspiranteista, ei deodoranteista: kätevästi iholle siipaistavista valmisteista, saatavilla roll on- ja suihkemuodoissa. Triple dry'ta, Lumenea, apteekkibrändejä. Muutamalla eurolla.

Luuletteko, että reisien hikoilusta huolissaan olevaa morsiota tai Itsenäisyyspäivän kättelymaratoniin valmistautuvaa neuvotaan vetämään mekon alle pitkät kalsarit? Miesväestön puolesta olen fyysisesti astetta estyneempi kommentoimaan, mutta esitän rohkean epäilykseni siitä ettei kivestenkään ei-toivottua hikoilua pyritä vähentämään ainakaan kietomalla ne entistä paksumpiin vaatekerroksiin.

5. Käytän legginsejä, koska ne ovat oikeastaan ihan sama juttu kuin sukkikset

Itsensäkumoava paradoksi, joka muodostaa selkeän ristiriidan astetta yleisempien, kohdissa 2, 3 ja 4 esitettyjen legginsvalintaa puoltavien perustelujen kanssa.

6. Käytän legginsejä, koska ne oikeastaan ihan sama juttu kuin housut

Itsensäkumoava paradoksi, joka muodostaa selkeän ristiriidan astetta yleisemmän, kohdassa 5 esitetyn legginsvalintaa puoltavan perustelun kanssa. Tämä väite tosin saattaa osaltaan selittää sen, miksi katuja kansoittaa tätä nykyä kelpo lukema lyhykäisissä paitavalinnoissa sekä sukkahousunpaksuisissa legginseissään kankut ja pikkuhousut päilyen vaeltavia naisenpuolia, joita ennen leggins -muodin lanseeraamista ei kuitenkaan nähty kuljeskelemassa samoja reittejä pelkissä sukkahousuissa. Ei se denierilukema, vaan se nimitys? Peili on kätevä, mutta toisinaan karvas keksintö.

7. Käytän legginsejä sillä ne ovat kätevämpiä kuin sukkahousut: niitä ei tarvitse heittää pois sukkaosan hajotessa

Runsas havainnemateriaali siitä miten kätevää on olla heittämättä pois persaussaumastaan tai haarakiilastaan repeämisen voimille periksiantaneita legginsejä kertoo ihailtavasta sitkeydestä käyttää vaatekappale loppuun aina viimeiseen rihmaan. Revenneet saumat intiimialueella haastavat kuitenkin kiusallisesti kohdassa 3 esitetyn väittään kaiken näkymisen estämisestä.

Poisheiton teemasta huolestuneille muistutan parsinlangan olemassaolosta sekä siitä, että tällä asteikolla tarkasteltuina ylivoimaisesti kätevimmän pukineen kruunun nappaavat stay up- ja sukkanauhamallin sukat: jalkaterän repsahtaessa joudut heittämään pois vain 50% tuotteesta ja jokainen uusi pari tuo muassaan yhden identtisen varakappaleen. Kätevää.

8. Käytän legginsejä, koska sukkikset riippuvat niin ikävästi haaroista mutta legginsit eivät

Hyvä jumala. Jos on kyvykäs kävelemään tekstiilejä myyvään liikkeenharjoittajapisteeseen ja selviytymään vaatekappaleen lunastuksen vaatimasta ostotapahtumasta maksusuorituksineen kaikkineen, on lienee syytä olettaa samaisen henkilön olevan kyvykäs myös tarkistamaan sukkahousupakkauksessa mainitun kokoluokituksen:

liian pienillä sukkabyysilla on taipumusta valua haarukan tietämiltä. Sen voi välttää suorittamalla oikeankokoiseen pukineeseen suuntautuvan ostotapahtuman. Sukkahousuista löytyy eri reidenpituuksia. Sovittaminenkin on sallittua.

Bonusraita

Kohdan 8 inspiroimana lahjoitan luettavaksi vielä kokoluokitusteemaa käsittelevän bonusraidan:
sama sovittamisen sallivaisuus ja kokomerkintöihin tutustuminen on sallittu toimenpide myös legginseihin suuntautuvan ostopäätöksen saralla. Argumentit kiristävistä tai epämukavista sukka- tai sukkahousuvaihtoehdoista kilpistyvät kummasti siihen paidan alla pingottavaan liian piukkaan, kasarilapsuuden kuminauhavyötäröstä muistuttavaan vyötärökaitaleeseen.

Armo oikeudesta

Estetiikkanatsina annan armon käydä oikeudesta yhden, valikoidun kansanryhmän kohdalla: vakaumukselliset vanhan koulukunnan punkkarit - joiden koulukuntaluokitus ei siis tottele ikämäärettä - saakoot vastaisuudessakin kaikessa rauhassa sompailla pitkiksissään juuri niin julkisilla paikoilla kuin ikinä mielivät.

2 comments:

  1. Hahaa. Muistan käyttäneeni argumenttina kohtaa 4 kanssasi viime keväänä ja silloin nyökyttelit hyväksyvästi. Tulipahan tarkastettua nyt se virallinen kanta. Samasta syystä käytin aikoinani pyöräilyhousuja hameen alla, siis silloin kun niitä vielä myytiin kaupoissa, mutta legginsejä ei. Minulle ne reisidödöt ei toimi, ikävä kyllä. Eikä talkki, joka vain sotkee ja on saatanasta. Jostain syystä vasta nyt lähempänä kolmeakymppiä olen keksinyt katkaistujen (muutoin jo käyttökelvottomaksi hajonneiden) sukkahousujen taian. Ihmeyksiä maailma täynnä!

    Suurin ihme tosin taitaa olla se, että näin kuumana kesänä olin minunkin pakko opetella olemaan ilman minkään maailman välihousuja. Hengissä ollaan, eikä reisiinkään tullut ihottumaa (paitsi vähän). Sitten näinkin keski-ikäisten ukkojen kauhistelevan, kun ei-teini-ikäinen kehtaa kulkea lyhyessä hameessa, mikä toi kaupungilla kulkemiseen kieltämättä omaa viihdearvoaan.

    Hamettani en vaihda. Enkä tarvittaessa käyttöön otettavia ohuita kesälegginsejä. Enkä nyt viilentyvän ilman mukana tuomia mustia sukkahousuja. Ylpeänä pidän kaapissani myös Pirkan pitsireunaisia nostalgiatrikoita. Kaikille paikkansa. Paitsi a) valkoisille, läpinäkyville legginseille b) farkkulegginseille c) niille PVC:n näköisille legginseille, jotka eivät istu kenenkään päälla ja etenkin d) niille ihmisille, jotka ovat korvanneet kauheussanan legginsit vielä kauheammalla sanalla leggarit.

    ReplyDelete
  2. Annan armon käydä oikeudesta myös tapauksissa, joissa legginsejä käytetään feministisenä vastaiskuna miesten pitkien kalsareiden esteettiselle maailmalle. ;)

    ReplyDelete