Wednesday, May 26, 2010

"Ei saa laitostua!" ja muita virastoelämän surrealismiotantoja

Sairaalahoito on Armon Vuonna 2010 todettu vakavaksi uhaksi yksilön kyvylle huolehtia elämänsä pienistä arkisista asioista; yli viikon kestävänä se on vaarassa syödä kyvyn maksaa laskunsa, muistaa kuuluvatko housut päähineeksi vai jalkaan ja syödä silloin, kun vatsa ilmoittaa itsestään näläntunteella. Lisäksi mokoma sairaalahoito uhkaa leimata aikuisen yksilön itseensä kuin kiinalaisen ankanpojan kepin nokassa vale-emona kiikkuvaan kangasriekaleeseen. Uskokaa pois; vailla hoitoa ja vapaalla jalalla voivat kaikki paremmin, nyt ja iänkaikkisesti, aamen.

Mikäli kuitenkin käy niin valitettavasti, että yksilö on moiseen riskiympäristöön tuotava, pyritään häntä mitä monituisemmin toiminnoin ja rituaalimenoin suojelemaan tältä aikamme supermöröltä: laitostumiselta.

Esimerkiksi liikkuminen sairaala-alueella ilman kumisia sisätohveleita on - laitostumisen ehkäisemiseksi - ankarasti kiellettyä; viis muusta, mutta tohvelit on oltava. Päättelen niiden siis ehkäisevän laitostumista samaan tapaan kuin kumisaappaat grillaukselta salaman osuessa. Tai ehkä ne toimivat talismaaneina jäniksenkäpälän tai luonnonkansojen toteemien tapaan.

Piirustelu ja maalailu osasto-olosuhteissa altistaa myös laitostumiselle; sehän sottaa ikävästi pöytäpinta-alaa, joka joudutaan sitten puhdistamaan vedellä pyyhkien. Näin ollen on parempi ettei potilas piirustele, maalaile tai muutenkaan pura tuntojaan taiteen keinoin; jos niin tekee, voi se laitostuminen tulla ja iskeä. Sitä ehkäistääkseen on parempi viettää päivät tekemättä mitään; laakereillaan lepäävä potilas on siltä aina paremmassa turvassa kuin omaehtoisia toimintoja pyrkimään harjoittava. Oppia ikä kaikki.

Itsensä kaikensorttinen ulkoinen ylläpito on myös kelpo riskitekijä. Niinpä potilaan korvarenkaat ja kasvorasvat tulkitaan helposti merkiksi absoluuttisesta terveydestä - riippumatta siitä, kykeneekö hän esimerkiksi nousemaan vuoteestaan ilman soveliasta kemikaalitroppia. Siisti ulkoasu: terve potilas. Niinpä potilaan on parempi viettää päivänsä tarjolla olevissa, 70 -luvun muotia edustavissa sairaala-asusteissa (väreinä kuolleen kanarialinnin keltainen ja haalistunut pinkki) ja unohtaa kammata hiuksensa aina lääkärin tavatessaan. Ensivaikutelma - se on se tärkein. Eikö niin hoettu jo peruskoulussa? Aikuisten maailmassa se toimii myös hoitoperusteena ja yhdenmukainen asukin nostaa kykyä torjua ikävä laitostuminen.

loppupäätelmä: jos siis tulet sairaalaoloissa salaa värjänneeksi hiuksesi huoneesi kylppärissä, muista hangata lavuaarin kielivät väriläiskät pois vaikka karvanpoistoaineella, ettei henkilökunta tule huomanneeksi sinun altistaneen itsesi laitostumiselle hävittämällä juurikasvusi.

No comments:

Post a Comment