Showing posts with label rasismi. Show all posts
Showing posts with label rasismi. Show all posts

Sunday, August 7, 2011

Laiskan naisen Halla-ahomatinea ja piilomonarkistin kruunupääkaipuu





Tunnustan. Syvällä sisimmässäni on aina asunut piilorojalisti. Valikoiva, laatutietoinen salamonarkkinen viihteenselaaja. Kannan salatuimmissa syövereissäni vankkumatonta näkemystä siitä, miten Väinö I:n tanssimatta jääneet kruunajaiset kuuluvat kansakuntamme suurimpiin pienoistragedian tiivistymiin.

Valikoin, piilomonarkkisuudessani. Englannin jylhäin rantain hörökorvan luomukeksitehtailu miellyttää valikoivaa laatuharavaani. Länsinaapurin sokeripullakokoelmassa on samanlaista kieroonkasvanutta viehätystä kuin kesämökin keittiönseinää somistavassa Silvian muotokuvalla sminkatussa matkamuistokakkuvadissa. Monaco on turhan rahvaanomainen nousukas, mutta Tanskan Margareetassa soveliasta nikotiininhuuruista asenneaspektia.

Yhtä kaikki. Kuninkaallisten kaipuutani selittävät pragmaattiset tekijät: toki, vaatisihan hovin ylläpito veronmaksajain lompakkokunnalta vuosittaisen investoinnin. Vaan vaativat ne Hakkaraisen taksisetelitkin. Silikoni-Janitoista ja BB-tyrkimöistä poiketen kuningashuone kuitenkin edustaisi viihde-elämän kestoinvestointia kukkeimmillaan: pienellä vuosimaksulla se tuottaisi viihdejulkaisujen hyödynnettäviksi syntymästään saakka rooliinsa kasvatettuja ammattijulkkiksia, joiden ainoa toimi on - tuottaa viihdemateriaalia. Kestävää, vaihtelevaa ja laadukasta viihdemateriaalia, jonka myyntikate kestää isältä pojalle.

Yhtä kaikki. Rukoukseni on osin kuultu: Väinö I ei geneettistä linjaansa huvituksenkaipuisten kansalaisten pariin saanut jalkautettua - vaan onneksi valtakuntaamme on viimein hemmoteltu ikiomalla prinsessalla. (Assi Koivisto, voit viimein levätä rauhassa.)

Jussi Halla-aho. Mikä jalkaa polkeva, patjanalusherneistä kitisevä kultakutri. Posket punehtuvat ruusutertun sävyissä moukkamaisen toimittajalauman kyvyttömyydestä kunnioittaa Mestarin asuvalintoja. Kutrit kihartuvat raivonkihinästä rahvaan ollessa liian - rahvaanomaista? - ymmärtääkseen, että tulee toimia kuten setä sanoo, ei kuten setä tekee?

Jusban sanoja ei ole koskaan siteerattu suoraan. Se, että siteerataan jotakin hänen kirjoittamaansa ei ole suoraan siteeraamista. Ettäs tiedätte.

Ei ole vihapuhetta se, että kehotetaan raiskaamaan väärämielisyyteen hairahtuneet naiset tai nähdään viherstalinisteja sänkyjen alla sellaisella vimmalla, että leirille ne tulisi viedä ja lukita, ei uskalla pian aamutossuja enää lattialta tavoittaa. Purevat varpaisiin. Mieti, kuinka islamia. Se pureminen.

On eri asia toimia correspondenttina kirjeenvaihtajan sijaan. Siinä on aste-ero, jota emme tarkemmin avaa tai selitä. Sillä tarkentavat kysymykset ovat ajojahtia ja ajojahti vuorostaan islamia.

Tjaa. Leikki leikkinä. Halla-ahosta on helppo pahastua, mutta itselleni hän edustaa lähinnä ruumiillistumaa huolesta, jota eri sarkojen terveysviranomaiset ovat vuosien saatossa osoittaneet sulkeutuneisuuteen taipuvaisia, internetiin eristäytyviä nuoria - ja vähän vähemmän nuoria - miehiä kohtaan. Ei tee hyvää, suljettu laatikko. Kun päivänsä istuu näppäimistön rapinassa, eristäytyen huolella rajatun samanmielisen vähemmistön forumympäristöön jossa epämiellyttävä lauseke poistuu napinpainalluksella ja jokaista sanasta seuraa itse poimitun seurakunnan myötämielinen suitsutus, voi sopeutuma takaisin reaaliympäristöön sosiaalisine kudelmineen olla kivulias. Ympäristöön, jossa tarkentavat kysymykset ja kriittiset kommentaarit eivät poistukaan moderaattorin apuunkutsulla.

Se voi olla ikävää. Tiedä sitten, aste-eroista ja niiden suhteellisesta olemattomuudesta: asettuuko kuuppa uskomaan WoW-velhon persoonan arkeentuloon vai maansa avuksi rientävään Rotutohtoriin. Vaaransa molemmissa. Tsapuf, alakazam.

Ulkoilmassa piilee virkistyksen vihje ja alkupiste. Vähemmän kirkkoslaavia, tutkijankammiota ja Hommalla nyyköttämistä, enemmän lenkkipolkuja ja uusia harrasteita.

Ehkä lähetän kansanedustajalle vielä kävelysauvat ja oppaan lintujen äänten tunnistamiseen. Ehkä en.

Sitä odotellessa voidaan sadesunnuntaita viettää vanhan sadun äärellä. Klikkaavimmat löytävät lehtileikkeen linkin takaa, rullaavammat skrollaamalla. Vanha tarina, tunnustan - vaan eivätkö pohjimmiltaan lie kaikki perinnelaarin tarinat? Kulissit vaihtuvat, hahmot pysyvät.

- - - - - - - - - -

Satu väärästä Mestarista

Alussa oli rasistinen nationalistijärjestö, jota kutsutaan Suomen Sisuksi. Tämä järjestö vastustaa“kansojen luonnotonta sekoittumista keskenään”. Viranomaisarvion mukaan Suomen Sisu on natsihenkinen järjestö.

Ammoisina aikoina Suomen Sisulla oli keskustelupalsta, jonka arkistot on nyt poistettu, koska ne muodostaisivat imago-ongelman Perussuomalaisissa ja Muutos 2011 -puolueessa toimiville suomensisulaisille. Keskustelupalsta oli kuitenkin kymmenisen vuotta sitten varsin viriili ja viihdyttävä samaan tapaan kuin “sananvapausaktivisti” Seppo Lehdon tuotokset: vaikka sisältö olikin synkkää fasismia ja puhdasta rasismia, oli kirjoittajien älyllinen regressio niin suurta, että palstan lukemista saattoi pitää jopa viihdyttävänä.

Tälle Suomen Sisun palstalle saapui trollailemaan eräs filologi Jussi Halla-aho, joka oli tuolloin vielä vihreiden äänestäjä ja oli päättänyt opettaa rasisteille totuuden. Toisin kuitenkin kävi. Oman kertomuksensa mukaan Halla-aho vakuuttui Suomen Sisun keskustelupalstasta ja ryhtyi maahanmuuttokriitikoksi. Tosin noina aikoina maahanmuuttokriittisiä kutsuttiin vielä kansallismielisiksi.

Miten akateemisesti koulutettu henkilö saattoi vakuuttua palstasta, joka sisälsi lähinnä Seppo Lehto -tyylistä keskustelua ja oli omiaan tappamaan nauruun kaikki muut paitsi äärimmäisimmät kansallissosialistit, on suuri mysteeri. Uskokaamme kuitenkin Halla-ahon sanaa.

Halla-aho alkoi vuonna 2003 kirjoittamaan Scripta-blogiinsa. Blogi keräsi samanhenkisiä kommentoijia vieraskirjaansa ja lopulta sen pohjalta perustettiin Homma-foorumi, jossa varsin vihaiset miehet purkavat maailmantuskaansa kommentoimalla esimerkiksi tiedotusvälineissä olleita mielipidekirjoituksia ja niiden kirjoittajia.

Hommalaisille Halla-aho on Mestari - osittain kyse on ironiasta, mutta aivan aito henkilökultti on selvästi voimakkaasti olemassa. Halla-ahon satiiriset mielipidekirjoitukset ovat näiden miesten pyhä kirja. Ja jos joku rienaa tätä Mestaria - silloin alkaa pyhään sotaan verrattava nettispämmääminen ja jopa nettiuhkailu.

Mestarin varapuolue

Halla-aholaisuuden taustalla olevaa poliittista kuviota on vaikea hahmottaa. Olennaisinta on ymmärtää, että Suomen Sisu vaikuttaa kaikkialla: Halla-aho on Suomen Sisusta, samoin hänen ympärillään oleva perussuomalainen klikki ja monet Muutos 2011 -toimijat ja Homman puuhamiehet.

Muutos 2011 on käytännössä hommalaisten puoluehanke, jolla yritettiin varmistaa Halla-ahon vaaliehdokkuus eduskuntavaaleissa, mikäli Timo Soini jättää Halla-ahon ilman perussuomalaisten ehdokkuutta. Hankkeen puuhamiehenä toimi Juha Mäki-Ketelä, joka kuitenkin erosi yhtäkkiä puolueesta. Mäki-Ketelä ymmärsi vasta suhteellisen myöhäisessä vaiheessa, että puolue on vääjäämättä sekaantunut rasismiin. Entinen päällikkö onkin varoitellut varsinkin puolueen Suomen Sisu -klikistä. Puolueen tulevaisuus näyttää kuitenkin täysin toivottomalle Mestarin ajauduttua perussuomalaisten ehdokkaaksi.

Halla-aho on perussuomalaisten ehdokkaana eduskuntavaaleissa ja hänen ympärillään näyttää olevan perussuomalaisessa puolueessa maahanmuuttokriittinen klikki, joka on allekirjoittanut Nuivan vaalimanifestin. Tästä joukosta ainakin espoolainen kaupunginvaltuutettu Teemu Lahtinen on toiminut myös Suomen Sisun puheenjohtajana. Ulkopäin tilanne näyttää lähes Halla-ahon johtaman Suomen Sisu -klikin vallankaappaukselta perussuomalaisten sisällä.

Perussuomalaisten SS-suuntauksen julkaiseman Nuivan vaalimanifestin sisältöä on kritisoitu. Se sisältää ehdollisen kansalaisuuden, jossa maahan muuttanut ja kansalaisuuden jo kertaalleen saanut henkilö voisi menettää kansalaisuutensa menetettyään työpaikkansa. Manifestissa ei tietenkään selitetä mitä epäkansalaiselle tämän jälkeen tapahtuisi.

Mestari analyysin kohteena

Mestari on päässyt jopa kirjan aiheeksi: Savukeidas on julkaissut Ville Hytösen toimittaman kirjan Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa. Kirjan kirjoittajista pari puolustaa Halla-ahoa, muut vastustavat. Halla-ahon puolustajien koko ajatusrakennelma paljastuu uskonasiaksi ja salaliittoteoriaksi: jos ei usko islamin olevan valloitusretkellä, joka johtaa muutamassa vuosikymmenessä Euroopan muuttumiseen islamilaiseksi Eurabiaksi, on mahdotonta ymmärtää mamukriitikoiden ajattelua.

Euroopan muuttumisen Eurabiaksi voi tietenkin johtaa tilastollisista trendeistä - jos muslimiväestö lisääntyy muuta väestöä nopeammin, voi se jonain tulevaisuuden ajankohtana ylittää paikallisväestön määrältään - jos väestönkasvu ja muuttoliike jatkuvat saman suuntaisina, väestöryhmät eivät sekoitu tai uskonnolliset ryhmät maallistu ja niin edelleen. Esimerkiksi vuosi 2160 on mainittu.

2160 edustaa kuitenkin nykyisestä perspektiivistä jo niin kaukaista tulevaisuutta, että miltei mikä tahansa on mahdollista. Olemme samassa tilanteessa kuin henkilö, jonka olisi pitänyt ennustaa nykytilanne vuodesta 1860 käsin. Lisäksi keskittyminen juuri maahanmuuton kritisoimiseen sellaisessa maailmassa, jossa tunnetaan kasvihuoneilmiön ja ydinsodan kaltaisia käsitteitä, paljastaa kriitikosta melko epäilyttäviä luonteenpiirteitä.

Useimmat Halla-ahon tarkoitusta pohtivan kirjan kirjoittajista tarttuivat kuitenkin Halla-ahon totalitaristiseen määritelmään ihmisarvosta, jota lainattakoon tässäkin: “Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. Yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä.”

Halla-ahon näkemykset ihmisarvosta ovat totalitaristisia. Hän on blogissaan kirjoitellut raiskausfantasioita “Afrikan sarven ihmissaastoista” ja unelmoinut poliisin ampuvan mielenosoituksissa “vasemmistohuligaaneja” päähän. Hän on äärioikeistolaisen järjestön pitkäaikainen jäsen, Suomeen Yhdysvalloista tuodun National Rifle Associationin tyylinen asehullu ja syytteessä uskonrauhan rikkomisesta sekä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Valkoisen HeteroMiehen identiteettipolitiikka

Hommalaisuuden taustalla näyttää olevan jonkinlainen Valkoisen HeteroMiehen identiteettipolitiikka. Valkoinen HeteroMies on menettänyt asemiaan erilaisten vähemmistöjen taistellessa oikeuksiensa puolesta, nyt on vastaiskun aika! Hommalaisten mielestä Valkoinen HeteroMies on sorrettu enemmistö, jota kaikki mahdolliset vähemmistöt sortavat.

Ja tämän sorron mahdollistaa kaikenkattava punavihreä salaliitto, joka ulottuu kaikkialle. Huomaamatta jää, että yhteiskunnassa valtaa ovat käyttäneet yleensä Kokoomus, Keskusta ja SDP, mutta mitäpä siitä - punavihreät ovat syypäitä ihan kaikkeen. Punavihreät ovat syypäitä jopa ennen koko termin punavihreä syntymistä tehtyihin päätöksiin.

Valkoinen HeteroMies kokee kaiken identiteettiään edes etäisesti sivuavan kritiikin uhkana. Esimerkiksi kasvissyönti voi olla tällainen uhkatekijä, minkä vuoksi Valkoinen HeteroMies julistaa mielellään olevansa vakaumuksellinen lihansyöjä. Feminismi on uhka, maahanmuuttajat ovat uhka, seksuaalivähemmistöt ovat uhka. Oikeastaan ihan mikä tahansa poikkeavalta vaikuttava asia voi olla uhka. Erilaiset paranoidit riidat näyttävätkin olevan mamukriitikkojengeissä lähes päivittäisiä.

Vihanlietsonnan seuraukset alkavat näkyä. Nettiuhkailu on jo vanha vitsi, nyt siirrytään katutasolle. Patriootti.com levittelee maahanmuuttokriittisiä rasistitarrojaan eri kaupungeissa. Palautus.org -niminen sivusto tarjoaa käsikirjaa terroristioperaatioon, jossa on tavoitteena surmata tuhansia maahanmuuttajia ja monikulttuurin kannattajia. Helsingin Pride-kulkueen kaasuiskijät olivat poliisin mukaan äärioikeistolaisia.

Halla-aho odottelee hovioikeuden päätöstä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Hän on liittynyt kolmen kovan “sananvapaussankarin” joukkoon yhdessä Seppo Lehdon ja Mikko Ellilän kanssa. Samaan aikaan Timo Soini on luvannut potkaista puolueestaan rikoksiin syyllistyneet - tuskinpa kuitenkaan potkaisee Halla-ahoa, joka lienee kuitenkin aika monen äänen arvoinen.

Monday, May 23, 2011

Hakkaraisen neekeriukko ja tulenteon ABC

Aluksi esitettakoon uusulkosuomalaisen kielelliset pahoittelut: hapaisen jaloa Aidin kieltamme suoltamalla sita ilmoille ilman pisteellisten aakkosten pohjoista voimaa. Juhlallisesti kuitenkin vakuutan, etta kaytanto ja proseduuri vallitsevat vain tekstuaalisessa muodossa - etelan vetelat eivat vetelyyttaan rotupuhtaiden nappaimistojen paalle ymmarra, mutta tentatessani puhutulla selkosuomella lahimman makkarabaarin tai Alkon siirtomaamyymalan sijaintia lupaan sorautella vastaisuudessakin sujuvia pistepaallyskirjasimia.

Hakkarainen. Teuvo Hakkarainen, tuo lihaksi astunut meemi, jonka suurimmiksi ansioiksi voitaneen lukea salaliittopohjaisen viihteen - kukapa meista olisi arvannut Kimmo Sasin muodostaneen Sharia-lakia Suomeen ajavan illuminaatin suurmiftipyramidin huipun - tuottamisen, kravatinsolminnan kirjekurssin lapaisemisen peruskoulun paastotodistusta sujuvammin arvosanoin seka kotisaunan ohella onnistuneen sahatoiminnallisen laitoksen toistuvaluontoisen lammityksen ilmiliekkiin saakka.

Ansioituneesti viihdetoimintansa aloittanut Hakkarainen ei kuitenkaan ole kyennyt uudistamaan repertuaariaan nykymaailman hektista vaatimustasoa miellyttavalla tavalla. Yhden meemin elinkaari on perin lyhyt: jos bileet minareetin tolpan nokassa sen neekeriukon kanssa viime viikolla naurattivatkin, ovat ne tanaan jo eilisen virtuaalikalan kaaretta.

Kuluvan vuorokauden Jamsan seudussa Hakkarainen toivottelee neekeriukkoja vaihteeksi metsia raivaamaan, vaikka metsateollisuuden uudistukset ja alan yksityisyrittajien taloudelliset vaatimukset palkkatasosta ovat ajaneet jo suomalaisenkin tyovaeston kauas vesaikkojen kantamilta.

(Samaan hengenvetoon Hakkarainen muistuttaa "maaseudun olevan täynnä tyhjilleen jääneitä pika-asutustiloja" joihin "mahtuu asumaan pakolaisperheitä" huomaamatta lainkaan,etta kantavaeston joukkopaolle maaseudun piirista saattaa loytya konkreettisiakin kotikulttuurillisia syita. Kukapa ikansa kukoistusta juhliva kansalainen jattaisi muuttamatta seudulta, jonka sahalaitos brennaa harva se paiva ja tyonantajan kasityksen mukaan talousmetsan harvennukset tehdaan rantasateilla - mutta se lienee tarina erikseen.)

Hakkaraisen Teuvo. Aloitit lupaavasti. Oletin saavani lukukokemuksiani elahdyttamaan rehellista, tuoretta ja ajankohtaisiin kysymyksiin aitojuntillisesti reagoivaa puskahuumoria luiskaotsien matalimmasta paasta.

Sen sijaan sain vasyneen neekeriukon.

Hakkaraisen Teuvo. Vanha vitsi ei lampene uuteen miljooseen sijoittamalla. Neekeriukko ei enaa hymahdyta, vaikka ensi viikolla sijoittaisit sen Bulevardia tallaamaan, Eduskuntatalon puistoon (suomalaisilta ryostetyn) naisensa kanssa tai vaikka Kalajoen hiekkoja tallaamaan - taysilla lomakorvauksilla, toki.

Uudistuisit.

Saisimmeko vaikkapa kattauksen sakkaraposkijutkuja, pedofiilipaavinuskoisia tai vaikkapa tataareille reippaan uusnimikkeen "muslimiryssa"?

Suomalaisuuden suurimmaksi voimavaraksi mainostetaan innovointia.

Pliis, Teuvo. Toteuta sita hieman kaytannossa.

PS: yhdessa detaljissa Hakkaraisen herra onnistuu kuitenkin naulan kantaan kopauttamaan: "Ne tulee Afrikan sarvesta ja tuo ne karkeat tapansa tänne."

Se on perin totta. Sieltahan me, ihmislaji, kadellishaaramme, maailmalle maahanmuutti.

Hakkaraista silmaillessa vaikuttaa silta, ettei integraatia Afrikan ulkopuoliseen maailmaan ja pystykavelyn haasteisiin ole muodostunut vallan ongelmattomaksi.

Sunday, October 31, 2010

Työväenluokan politiikkapalapeli

Timo Soini lupaa "työväenpuolueen ilman sosialismia".

Se mitä tekemistä sosialismilla on vasemmistopolitiikan suhteen maassa, joka todistettavasti on - ainakin kalenterin sivuilla - liikkunut 70 -luvulta jo muutamia vuosikymmeniä vapaavalintaiseen suuntaan, jää hämäräksi. Mutta niin se Soini yhtä kaikki lupaa.

Olkoonkin sitten - se työväenpuolueisuus, siis - miten pahassa ristiriidassa tahansa Perussuomalaisten esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa vetämän Kokoomuksen apupuolue -linjan kanssa.

Paavo Arhinmäki taas vastaa vetoon tarjoamalla "työväenpuolueen ilman rasismia".

Tässä ollaan jo lähempänä arkirealismia - vaikka puolen internetin bloginrustaajat epäilemättä heräävätkin huutamaan, että se on populismia, ei rasismia, ja populismi on oikein jees.

Isänmaallisuus ilman rasismia saattaisi jo maistua kattauksessa sekin. Katsotaan, mitä kevään ruokalista tarjoaa.

Mutta palapelistä on unohtumassa erän tärkeä pala, sopasta olennainen mauste.

Kansallinen Kokoomus.

Se kun tarjoaa vaihtoehtonaan työväenpuolueen ilman työväkeä.

Wednesday, April 7, 2010

Masentaako maahanmuutto, ahdistaako asekontrolli?


Masentaako maahanmuutto, jonka hallinnalle hyysäripoliitikot, vihertävät kukkahattumokuttajat, viherpiipertäjät ja muut kommarit eivät halua, viitsi tai näe syytä tehdä mitään - eikä varsinkaan rajoittaa?

Ahdistaako asekontrolli, jonka nimissä rohjetaan edes teoreettisessa mielessä pohtia sitä, pitäisikö viisitoistakesäisen rajoittamatonta oikeutta tarkastella ympäristöään haulikon avustamana hiukan hillitä?

Pistääkö vihaksi, ettei niitä hyysättyjä vähemmistöläisiä saa pistää kuriin silloin, kun mokomat unohtavat maan tavat ja lait, jättävät niitä noudattamatta ja mokuttajien korruptoima virkavaltakin jättää puuttumatta tapahtumiin?

Onneksi Teille, arvon turhautuneet maahanmuuttokriitikkomme ja muut hyysäriallergiset, löytyy reaalinen vaihtoehto: Somalia.

Eivät hyysärit hyssytä, kontrolloijat rajoita ja sosiaalietuuksiakin luetaan vain niille, joille on rukiista rannetta niitä kerätä.

Monday, July 7, 2008

Kodinturvajoukoista

Silmiin sattui rivimäärältään pieni uutinen siltä Suomen kolkalta, jossa aikanaan opiskelin: Skinheadit suihkuttivat Lahdessa pippurikaasua karibialaismiehen silmiin

Heinolassa asustellessani törmäsin asuinpaikkani mainitessani kahteen peruskysymykseen: "Eiks se oo se Apulannan kotikaupunki?" ja "Ai Heinola, eikö siellä oo tosi paljon niitä natseja?" Muutamat asiat eivät näy vuosikymmenessä kovinkaan paljoa muuttuneen: Heinola on yhä apulannan ja satunnaisten teininatsien kaupunki.

Selailin illan ratoksi puolilaiskasti viime vuosien rikostilastoja. Aikanaan paljon Uuden Suomen möykkäpalstoilla ja muissa vastaavissa ympäristöissä mainostettu, Helsingin keskustan alueen maahanmuuttajataustaisen nuorison katuväkivalta on vuoteen 2008 mennessä hävinnyt liki tyystin. Sen sijaan myös keskusta-alueella ovat lisääntyneet tuntuvasti rattijuopumukset sekä kategorisesti alkoholiperäinen välienselvittely, siis järjestyshäiriöt kadun ja terassin puolella. Perheväkivallan suhteen Suomi myös kiikkuu yhä eritoten pohjoismaisen tilaston kärkipäässä - jos kärkipääksi nyt voidaan laskea nyrkinheiluttamisen yleisyys perhepiirissä. Myös luku ns. kantasuomalaisten keskinäisissä parisuhteissa tapahtuvista henkirikoksista oli, muuhun suhteutettuna, huomattava.

Siitä heräsikin iltasella tragikoominen ajatussikermä. Miten olisi, jos muutamasta hassusta ulkomaalaistaustaisesta nahinoijasta valittava kaljupäinen kansanosa siirtäisikin energiansa rattijuoppojen ja perhettään mukiloivien suuntaan? Perustaisi leijonalippuisen kodinturvajoukon kiskomaan juopuneita autojen rateista ja möyhentämään perheenjäseniään tirvovat uuteen uskaan? Yhtä paradoksaalista ja todellisuudesta irtautunutta, mutta lukujen valossa loogisempaa käytöstä. Siinäpä parillekin populistipuolueelle uutta verta vaaliteemoihin.